Keskittymiskyky on ollut aika vaihteleva syksystä lähtien. Vointi kokonaisuudessaan on ollut hyvin vaihteleva; hyvästä sietämättömän huonoon. Mä oon jonkun verran kirjoittanut syksyn jälkeen asioita myös paperille päiväkirjamaisesti, kuten tännekin suollettu teksti on. Eilen ja toissa päivänä oli jotenkin helvetin paha olla, eilen oli melkein koko päivän paniikkikohtauksia räjähtämässä valloilleen, tukehtumisen tunne oli muutaman kerran helvetin pahan tuntuinen kaiken ahdistuksen lisäksi. Ne kaksi päivää mielikin oli niin maassa, etten tehnyt muuta kuin makasin. Eilen en saanut syötyäkään. Iltaa kohti aloin hoitamaan tilannetta siten, että lääkkeitä sopivalla combolla annostellen vähitellen, niin että uni tuli. Välillä kävi mielessä, että yrittäisi ottaa sellaisen annoksen, ettei enää edes heräisi.
Tänään lähdin salille kun olin saanut syötyä aamupalan ja tankannut kofeiinia riittävästi. Se oli jalkapäivä:
Jalkakyykky 3×10 60kg
Hack-kyykky 3×10 20kg
Reisiojentajat 3×10 40kg
Reisikoukistajat 3×10 50kg
Pohkeet 3×15 50kg
Vatsat 3xMax
Treeni meni kyllä 100 % tehoilla ja tehot loppui keskenkin. Jotenkin räjähtävyys kateissa, niin pudotin painot sille tasolle, että sai tehtyä turvallisesti puhtaita toistoja. Tokihan kaikki lusmuilu on varmaan kuntoa vähän heikentänyt, samalla kun paino on noussut. Täytyy nyt vaan yrittää saada liikuntaa arkeen riittävästi, koska liikkumisen jälkeen on aina ihan helvetin hyvä olo!
Tämä kevät on ollut sellainen, ettei pääsääntöisesti aaltoilevaan fiilikseen ahdistus ole lisääntynyt valon määrän lisääntyessä. Mietin, että olisikohan viimevuonna aloittamallani Voxralla (bupropioni) vaikutusta tähän. Lyricaa (pregabaliini) olen ajatellut alkaa laskemaan. Vaikuttaa, että se heikentää suolen toimintaa siinä missä Cymbaltakin (duloksetiini). Noi lääkket on kyllä niin kaksiteräinen miekka, kuin joku vain voi olla – se on varsinkin paskaa, kun rupee titrailemaan niitä annoksia, niin siinä tulee useimmiten erilaisia oloja. Ei todellakaan siis mitään hyviä oloja.
My tea’s gone cold, I’m wondering why I
Got out of bed at all
The morning rain clouds up my window
And I can’t see at all
And even if I could it’d all be gray
But your picture on my wall
It reminds me that it’s not so bad, it’s not so bad
-Eminem – Stan-