Oletko koskaan kuullut \u201djaksamisen jakkarasta\u201d? Warden on tutkinut surua, jossa aihetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n voimavarojen ja reaktioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jaksamisen jakkara koostuu tuolin nelj\u00e4st\u00e4 jalasta; menetyksen luone, muut samanaikaiset stressitekij\u00e4t, sosiaalisesta tuesta ja omista voimavaroista ja resilienssist\u00e4. Itse koen oman el\u00e4m\u00e4ni sakkaavaan jokaisen jakkaran osalta. T\u00e4ll\u00e4 viikolla olin yhteydess\u00e4 mielenterveyspalveluihin, jolloin kerroin pitk\u00e4\u00e4n vaivanneista ja pahentuneista itsetuhoisista ajatuksista. Itse vilkkaan mielikuvituksen omaavana olen ajatellut paljon erilaisia keinojakin, siten, ett\u00e4 useampaa erilaista lopulliseen tulokseen johtavaa keinoa k\u00e4ytt\u00e4en olisi mahdollista tappaa itsens\u00e4, jos viimeinenkin hiillos sammuu el\u00e4m\u00e4nliekist\u00e4.<\/p>\n\n\n
Aiemmin olen kirjoittanut blogiini el\u00e4m\u00e4nhistoriastani. Tuntuu, ett\u00e4 aikuisi\u00e4ll\u00e4 kaikki on l\u00e4htenyt sakkaamaan kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla. Nyt toukokuun alussa vuokrasin asunnon itselleni. Viimeiset vuodet melkein viidentoista vuoden avioliittovuoden ja melkein kahdenkymmenen avioliittovuoden j\u00e4lkeen on ollut l\u00e4hinn\u00e4 hermoja kirist\u00e4\u00e4 m\u00f6k\u00f6tt\u00e4mist\u00e4. Vuosi sitten psykiatrin vastaanotolla keskusteltiin, ett\u00e4 h\u00e4n tekisi minulle l\u00e4hetteen kelan korvaamaan psykoterapiaan ja sek\u00e4 parisuhdeterapiaan. Niit\u00e4 ei ole vain t\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 kuulunut. Kyseisest\u00e4 vastaanotosta ei n\u00e4y kannassakaan muita merkint\u00f6j\u00e4, kuin vastaanoton p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Min\u00e4 sitten yritin parisuhdekriisin ollessa p\u00e4\u00e4ll\u00e4 hakea apua my\u00f6s kirkon perheneuvonnasta. Siell\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytiin kerran, jossa puolisolleni kirkastui se, ett\u00e4 h\u00e4n haluaa minusta eron. Hyv\u00e4 kuitenkin, ett\u00e4 hain apua, ett\u00e4 jollain edes ajatukset kirkastuivat.<\/p>\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 m\u00e4 nyt istun yksin, omassa k\u00e4mp\u00e4ss\u00e4ni. Fiilikset on ollut hyvin vaihtelevat. Levottomuus on kuitenkin ja pysyy, sitten omatkin suunnitelmat muuttuu lennossa. Ehk\u00e4 se olisi vaan opeteltava olemaan t\u00e4llainen kuin on, vaikka t\u00e4m\u00e4 ei oikein ole sit\u00e4 mit\u00e4 m\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n haluaisin. Keskimm\u00e4inen kolmesta rakkaasta j\u00e4lkel\u00e4isest\u00e4 olisi halunnut t\u00e4n\u00e4\u00e4n tulla kyl\u00e4\u00e4n, mutta mulla on itsell\u00e4 niin paska olla, ett\u00e4 halusin olla itse itsekseni. H\u00e4n halusi eilenkin tulla kyl\u00e4\u00e4n. Eilen k\u00e4vin my\u00f6s rakkaan kuopuksemme eskarin kev\u00e4tjuhlissa. Olen todella kiitollinen, ett\u00e4 puolisoni on jaksanut kaiken kaaoksen keskell\u00e4 taistella, valittaa (kunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille, p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa oleville viranhaltijoille sek\u00e4 aluehallintovirastolle sek\u00e4 hallinto-oikeudelle virheellisist\u00e4 ja laittomista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Valitusten voittoprosentti on ollut t\u00e4ysi 100!) sek\u00e4 valistaa varhaiskasvatuksen henkil\u00f6\u00e4, sek\u00e4 ohjata heit\u00e4 tiedon \u00e4\u00e4relle, kuinka tarkkaavuuden- ja ylivilkkauden kanssa el\u00e4v\u00e4n lapsen kanssa tulisi toimia. Rakas kuopus on saanut aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen avustajan \u2013 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei ole p\u00e4\u00e4ssyt helpolla, ja h\u00e4n on tehnyt sit\u00e4 varhaiskasvatushenkil\u00f6kunnan p\u00e4iv\u00e4hoidon ty\u00f6ntekij\u00e4n palkalla.<\/p>\n
Mua tavallaan pelottaa sanoittaa kaikkia n\u00e4it\u00e4 ajatuksia kirjalliseen muotoon. Jotkin harvat ihmiset l\u00e4hipiirist\u00e4ni tiet\u00e4v\u00e4t jollain tasolla sen, ett\u00e4 mulla luistaa hihna ajoittain aika huolella, kohta se \u201dhihnakin\u201d katkeaa. Ei yhdell\u00e4 tai useammallakaan ihmishengell\u00e4 ole kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4; toki jos se \u201dtapaturmaisesti junan alle j\u00e4\u00e4nyt\u201d tai muutoin somaattisesti terve, kuollut nuori sattuu olemaan julkkis, niin silloin iltap\u00e4iv\u00e4lehdet nostaa aiheen hetkeksi esille, vaikka ihmisi\u00e4 ne julkkiksetkin vain on.<\/p>\n
Pahimmaksi t\u00e4m\u00e4n asian omasta mielest\u00e4ni tekee se, ett\u00e4 itse yhten\u00e4 pelinappulana sotekent\u00e4ll\u00e4 joudun n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sen arjen todellisuuden, joka psykiatrisen hoidon saralla vallitsee. Jonot hoitoon lapsilla, nuorilla ja aikuisillakin on niin pitki\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 ehtii jono lyhenem\u00e4\u00e4n ep\u00e4luonnollisin tavoinkin. En tied\u00e4, haluaako kaikki edes saada apua, jos vain on niin umpikujassa, ettei en\u00e4\u00e4 n\u00e4e ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4. Toki joillain taustalla on my\u00f6s erilaisia traumoja, jonka lis\u00e4ksi voi olla monenlaista laiminly\u00f6nti\u00e4 tai julmuuksien kohteeksi joutumista, jotka ovat rikkoneet pienen ihmisen psyykkeen jo el\u00e4m\u00e4n alkumetreill\u00e4.<\/p>\n
En tied\u00e4 ett\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ajasta tekee t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 kun t\u00e4\u00e4 on. Ihmiset voi pahoin. Ihan terveydenhuollon ammattilaisetkin l\u00e4htee vaatimusten alla helpompiin paikkoihin t\u00f6ihin. L\u00e4\u00e4k\u00e4rikunta lyhistyy t\u00e4n suomalaisen byrokratian alle, kun potilaista tarvitsee lain vaatimien asianmukaisten hoitokertomusten lis\u00e4ksi laatia todistuksia ja l\u00e4hetteit\u00e4 muille yhteiskunnan instansseille, jos haluaa saada apua. Olen p\u00e4\u00e4ssyt \/ joutunut ty\u00f6ni kautta muutaman kerran todistamaan sit\u00e4, kuinka l\u00e4\u00e4k\u00e4rikin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikka tauolla kahvilla istuessaan sen \u201dihmisen\u201d ammatillisen kuorensa alta. Kaikki on v\u00e4syneit\u00e4 ja kaikkia vituttaa. Onko t\u00e4ss\u00e4 ajassa jotain pieless\u00e4, vai olenko min\u00e4kin jo kasvanut pullam\u00f6ss\u00f6sukupolveksi, jolla on aikaa voida pahoin? Ei sota-aikoina syntyneet valittaneet pahaa oloansa, eik\u00e4 heid\u00e4nk\u00e4\u00e4n lapsensa, mutta sen j\u00e4lkeen on tapahtunut mun mielest\u00e4 suuri muutos. En tied\u00e4 olenko m\u00e4 poikkeuksellisen avoin oman sukupuoleni edustaja, joka pystyy keskustelemaan omien lastensa kanssakin suoraan asioista. Silloin kun viel\u00e4 asuin yhdess\u00e4 heid\u00e4n kanssa, aina kotona ollessani \u2013 kun en ollut t\u00f6iss\u00e4, sanoin jokaiselle hyv\u00e4t y\u00f6t, kerroin heille kuinka t\u00e4rkeit\u00e4 he ovat ja kuinka paljon heist\u00e4 v\u00e4lit\u00e4n. Senkin olen n\u00e4hnyt sotekent\u00e4n pelinappulana, ett\u00e4 koskaan ei tied\u00e4, milloin kullakin on \u201dp\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ynn\u00e4\u201d. Perusterve kolmekymppinenkin voi joutua tapaturmaan tai saada \u00e4killisen sairauskohtauksen, jonka j\u00e4ljilt\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 saadaan parhaassa tapauksessa hoidettua elinluovuttaja.\u00a0<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
En syntynyt ihmiskuntaa kaunistamaan, En syntynyt liioin lasia kallistamaan. Kai kohtalo t\u00e4t\u00e4 miest\u00e4 nyt vie, kun rehevoittyy ja kapenee tie. Se johdattaa, minua minne lie, enk\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4 tulee vastaan. Lasi taas puoliksi tyhj\u00e4 on, eik\u00e4 t\u00e4ysik\u00e4\u00e4n helpota tuskaa. Nostan sen huulille, kun el\u00e4m\u00e4 kostaa, etsin tiet\u00e4ni tiet\u00e4ni taivaaseen, kuka sinne lopulta nostaa.<\/em><\/p>\n -Nuket \/ Jouni Hynynen, El\u00e4m\u00e4 kostaa-<\/strong><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oletko koskaan kuullut \u201djaksamisen jakkarasta\u201d? Warden on tutkinut surua, jossa aihetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n voimavarojen ja reaktioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jaksamisen jakkara koostuu tuolin nelj\u00e4st\u00e4 jalasta; menetyksen luone, muut samanaikaiset stressitekij\u00e4t, sosiaalisesta tuesta ja omista voimavaroista ja resilienssist\u00e4. Itse koen oman el\u00e4m\u00e4ni sakkaavaan jokaisen jakkaran osalta. T\u00e4ll\u00e4 viikolla olin yhteydess\u00e4 mielenterveyspalveluihin, jolloin kerroin pitk\u00e4\u00e4n vaivanneista ja pahentuneista itsetuhoisista ajatuksista. … <\/p>\n