Kurkkua karvastaa ja nen\u00e4 on tukkoinen. Her\u00e4sin t\u00e4n\u00e4\u00e4n jo klo 06:30 siihen, kun nen\u00e4 vuoti. Muutoinkin melko vetel\u00e4 olo niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Vittu mulla on ik\u00e4v\u00e4, m\u00e4 kaipaan niit\u00e4 asioita, jotka olen menett\u00e4nyt. \u201dVapaus\u201d ei ole tuonut tullessaan mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Eron my\u00f6t\u00e4 tullut rauha \u2013 siis asumis- ja oleskeluymp\u00e4rist\u00f6n jatkuvat \u00e4rsykkeet, kuten lasten huuto ja meteli ovat lakanneet, se on helpottanut hivenen omaa \u00e4rtymystasoani. Ehk\u00e4 siin\u00e4 on my\u00f6s jonkinlainen selitys sille, mink\u00e4 takia ajat ennen eroa meni omissa oloissa \u201dm\u00f6rkoilleiss\u00e4\u201d talon hiljaisessa nurkassa puhelinta r\u00e4pelt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (pelaamassa tai surffailemassa netiss\u00e4) tai tekem\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
M\u00e4 en tied\u00e4, onko se \u201dhinta\u201d kohtuullinen, jonka olen joutunut menetyksill\u00e4ni maksamaan siit\u00e4, ett\u00e4 suoraan johonkin kiukkuhermoon osuvat \u00e4\u00e4net on lakanneet. Erityisperheess\u00e4 sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 riitti \u2013 siis huutoa, meteli\u00e4, tappelua ja riehumistakin v\u00e4lill\u00e4. Tuskin siit\u00e4 kukaan muukaan suoranaisesti nauttii, vaikka se on \u201dvain el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d, mutta mulla se on t\u00e4m\u00e4n hetken valossa tarkastellessa mennyt yli sietokynnyksen. M\u00e4 oon ahdistuneisuudesta k\u00e4rsiv\u00e4 kasa paskaa, jolla saattaisi olla jotain muita diagnooseja, jos ei hoito olisi l\u00e4htenyt jo 2000-luvun alkupuolella menem\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n masennuksen, ahdistuneisuuden ja paniikkikohtausten hoitoon. M\u00e4 olen vitun katkera kaikesta t\u00e4st\u00e4, t\u00e4h\u00e4n ei ole mit\u00e4\u00e4n helpotustakaan n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Kuinka paljon pit\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4? Kuinka pitk\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sinnitell\u00e4? Miksi el\u00e4m\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla k\u00e4rsimyst\u00e4? Tokihan n\u00e4ihin joku vitun optimisti voisi todeta, ett\u00e4 keskity niihin hyviin asioihin, joita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on. Hyvi\u00e4kin asioita el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni l\u00f6ytyy, mutta n\u00e4en ne asiat enemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tukipilareina ja mahdollistajina sen sijaan, ett\u00e4 ne asiat, kuten ty\u00f6, olisi itse el\u00e4m\u00e4n tarkoitus. Mun el\u00e4m\u00e4ntilannehan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollistaisi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mit\u00e4 tahansa, mutta ainoa este on p\u00e4\u00e4 \u2013 tai siis oman p\u00e4\u00e4n kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. M\u00e4\u00e4 k\u00e4rsin t\u00e4st\u00e4 tilanteesta aivan helvetisti, eik\u00e4 se lohduta yht\u00e4\u00e4n, ettei ole valoa n\u00e4kyviss\u00e4 tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. M\u00e4 inhoan pelkk\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ja arjen rutiinien suorittamista. Olen aina kaivannut el\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain mit\u00e4 odottaa, usein sit\u00e4 on ollutkin, mutta hetkeen ei ole ollut mit\u00e4\u00e4n. Se johtuu hyvin pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei oikein kiinnosta.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on melkein kolme kuukautta takana el\u00e4m\u00e4\u00e4 ilman p\u00e4ihteit\u00e4, nikotiini ja kofeiini ei mee p\u00e4ihteiden kategoriaan mun skaalassa. Olen miettinyt, ett\u00e4 oisinko m\u00e4 jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt p\u00e4iv\u00e4ni menneen kes\u00e4n aikana, jos olisin viett\u00e4nyt sellaisen kes\u00e4n mit\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 suunnittelin. Suunnitelmissa oli siis kierrell\u00e4 kes\u00e4tapahtumia ja festareita. Alkoakin oli jo varastoituna kes\u00e4ksi, mutta alkoholin k\u00e4yt\u00f6n aiheuttamasta p\u00e4tkiv\u00e4st\u00e4 muistista (tapahtumista alkoholin vaikutuksen alaisena) tuli motivaatio olla dokaamatta. Vaikka hengiss\u00e4 ollaan edelleen, niin tuntuu silti, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 jatkuvaa p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen taistelua ja selviytymist\u00e4. M\u00e4 pid\u00e4n syksyst\u00e4 vuodenaikana todella paljon, mutta jostain syyst\u00e4 n\u00e4\u00e4 syksyt on ollut historian valossa mulle vitunmoista survivalismia. Menneisyydess\u00e4 on pitki\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6myysjaksojakin syksyisin. Nyt tilanne on monilta osin t\u00e4ysin uusi, enk\u00e4 jaksa suhtautua mihink\u00e4\u00e4n kovin luottavaisin mielin. Mietin vain, ett\u00e4 mit\u00e4 vitun j\u00e4rke\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on?<\/p>\n\n\n\n
Me ollaan kaksi eksynytt\u00e4 Kurkkua karvastaa ja nen\u00e4 on tukkoinen. Her\u00e4sin t\u00e4n\u00e4\u00e4n jo klo 06:30 siihen, kun nen\u00e4 vuoti. Muutoinkin melko vetel\u00e4 olo niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Vittu mulla on ik\u00e4v\u00e4, m\u00e4 kaipaan niit\u00e4 asioita, jotka olen menett\u00e4nyt. \u201dVapaus\u201d ei ole tuonut tullessaan mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Eron my\u00f6t\u00e4 tullut rauha \u2013 siis asumis- ja oleskeluymp\u00e4rist\u00f6n jatkuvat \u00e4rsykkeet, kuten lasten huuto … <\/p>\n
Maailmassa t\u00e4ydess\u00e4 mutta niin tyhj\u00e4s
Kaksi rikkin\u00e4ist\u00e4 on yht\u00e4
Jos s\u00e4 hypp\u00e4\u00e4t nii m\u00e4 hypp\u00e4\u00e4n
Ja ku m\u00e4 putoon
Ei v\u00e4lii mis oon<\/em>
–Dilemma: Kaksi rikkin\u00e4ist\u00e4<\/a><\/strong>–<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"